Skip to main content
European Commission logo print header

Citizen Science for Urban Environment and Health

Article Category

Article available in the following languages:

Kansanterveys: kansalaiset mukaan kaupunkien saastumisen tarkkailuun

EU:n rahoittamassa CitieS-Health-hankkeessa kansanterveyttä ja kaupunkiympäristöä käsittelevän tutkimuksen keskipisteeseen pääsevät kansalaisten huolet. Tulokset osoittavat paikallisten yhteisöjen kanssa toimisen edut.

Society icon Society

Kaupunkielämän hyviä puolia ovat helposti ulottuvilla olevat työpaikat, kulttuuririennot ja julkinen liikenne, mutta se tuo muassaan myös haittapuolia. Kaupunkialueilla on usein enemmän ilmansaasteita ja melua kuin maaseudulla, ja viheralueita on niukemmin. ”Meidän on pystyttävä arvioimaan henkilökohtainen altistuminen näille riskitekijöille, jotta voimme tutkia kunnolla kaupunkiympäristöjen vaikutusta terveyteen”, sanoo CitieS-Health (Citizen Science for Urban Environment and Health) -hankkeen koordinaattori Xavier Basagaña espanjalaisesta Barcelona Institute for Global Health -instituutista. ”Tutkijoiden voi olla vaikea mitata sellaista yksinään. Lisäksi on huomioitava fyysisen aktiivisuuden, elämäntapojen ja muiden tärkeiden seikkojen vaikutus.” Tämän haasteen havaitsemisen jälkeen kansalaisia on viime vuosina otettu paremmin mukaan kaupunkien tiedehankkeisiin, ja yleisöä on kutsuttu osallistumaan ilmansaasteita tai melua seuraaviin kampanjoihin. ”Meistä kuitenkin tuntui, että kansalaistiedettä ei ole käytetty täysimittaisesti ympäristöaltistuksen ja terveyden välisen yhteyden tutkimiseen”, Basagaña sanoo. ”Tämä oli CitieS-Health-hankkeen pääasiallinen tarkoitus.”

Kansalaiset mukaan

Tammikuussa 2019 käynnistetty CitieS-Health-hanke toteutettiin viidessä Euroopan kaupungissa. Jokaiseen kaupunkiin laadittiin eri tutkimus, jossa keskityttiin johonkin terveyteen ja kaupunkiympäristöön liittyvään aiheeseen: ilmansaasteisiin, biomassan polttamiseen, melusaasteeseen, teollisuuden saasteisiin ja kaupunkisuunnitteluun. Barcelonassa kansalaiset auttoivat tutkimusaiheen muotoilussa siten, että siinä keskityttiin saasteiden vaikutuksiin mielenterveyteen. Lähes 300 kansalaista lähetti noin 2 500 kognitiota ja hyvinvointia seuraavaa mittausta eri päiviltä. Niitä verrattiin sitten ilmansaasteiden pitoisuuksiin, joiden tarkkailussa kansalaiset olivat auttaneet henkilökohtaisilla typpidioksidin keräysputkilla. Italian Luccassa Serchion laaksossa tehty 1 025 asukkaan tutkimus johti päätökseen krooniseen munuaissairauteen keskittymisestä. Tähän mennessä 367:ää asukasta on haastateltu heidän ammatistaan, ruokavaliostaan ja elämäntavoistaan, ja 353 on antanut biologisia näytteitä. Muissa tutkimuksissa on perehdytty melun terveysvaikutuksiin (Ljubljana, Slovenia) sekä biomassan polttamisen ja terveyden yhteyteen (Amsterdam, Alankomaat), kuten myös yhteyksiin ympäristön laadun, fyysisen aktiivisuuden ja stressin välillä (Kaunas, Liettua). ”Kaikissa näissä kaupungeissa tutkijat onnistuivat saavuttamaan toimivan vuorovaikutuksen kansalaisten kanssa työpajoilla, tapaamisilla ja kyselyillä”, Basagaña toteaa. ”Kansalaiset otettiin mukaan kaikkiin tutkimuksen vaiheisiin, aina tutkimuskysymyksistä päättämisestä alkaen. Näin voitiin varmistaa, että jokaisessa tutkimuksessa keskityttiin yhteisön kannalta merkittäviin asioihin, ja helpotettiin tulosten tulkintaa.”

Toiveena saada hankkeille jatkoa

CitieS-Health on käynnissä kesäkuuhun 2022 asti, ja Basagañalla ja hänen tiimillään on vielä kesken saapuvien tietojen analysointi ja niistä keskustelu. Alustavia tuloksia on kuitenkin jo saatu: Barcelonan tutkimuksessa todettiin yhteys ilmansaasteiden määrän, tarkkaavaisuuden ja havaitun stressin välillä. Kaikissa tapauksissa on korostettu kansalaisten osallistumisen merkitystä kaikkiin tutkimuksen vaiheisiin. ”Kansalaisten osallistuminen teki näistä piloteista sopivampia paikallisen yhteisön tarpeisiin, ja siitä saadut näkemykset paransivat tutkimusten suunnittelua ja auttoivat meitä tiedottamaan tuloksista”, Basagaña lisää. ”Tässä on kyse tieteen tuonnista lähemmäs yhteiskuntaa.” Hankkeessa on kehitetty verkossa julkaistu interaktiivinen kansalaistieteen työkalupakki, joka auttaa hankkeita toimimaan yhteisöjen kanssa ja ratkaisee yhteisiä huolenaiheita. Työkalupakissa on esimerkkejä ja resursseja hankkeesta sekä vinkkejä kansalaisiin keskittyvien tutkimusten suunnittelusta ja tiedonkeruusta. ”Hankkeen sivustolla on myös osio, jossa kaikki osallistavien hankkeiden parissa työskentelevät voivat ehdottaa uusia tapoja kansalaisten ottamiseksi mukaan tieteeseen”, Basagaña kertoo. ”Aiomme myös julkaista artikkelin CitieS-Health-hankkeesta opituista asioista. Tästä kaikesta on toivottavasti hyötyä tuleville kansalaistieteen hankkeille.”

Keywords

CitieS-Health, kaupunki, saasteet, teollisuus, ilma, terveys, biomassa, elämäntapa

Discover other articles in the same domain of application