Kansalaistieteen vaikutusten mittaaminen
Kansalaistieteessä suuri yleisö tekee yhteistyötä tutkijoiden kanssa tutkimusten tekemisessä ja tieteellisen tiedon tuottamisessa, mistä saadaan monia etuja. Osallistujat oppivat uusia taitoja ja pääsevät tutustumaan paremmin tiedeprosessiin, kun taas tutkijat saavat käyttöönsä suuria, paikallisia tietoaineistoja, joita he eivät yksin työskennellessään saisi kerättyä. Yhteiskuntakin hyötyy, sillä kansalaistieteen hankkeista saadaan tietoa hallituksen päätöksiin ja kestävien aloitteiden tueksi. ”Vaikka kansalaistieteen potentiaali onkin hyvin dokumentoitu, mahdollisuudet sen määrälliseen mittaukseen ovat melko rajalliset”, sanoo Luigi Ceccaroni, Earthwatch Europen tutkija. ”Itse asiassa ei ole olemassa suoraviivaista prosessia, jolla hankkeen vaikutuksia voitaisiin mitata ja sitä voitaisiin vertailla muihin hankkeisiin.” EU:n rahoittaman MICS-hankkeen (Developing metrics and instruments to evaluate citizen science impacts on the environment and society) tuella Ceccaroni ja hänen kollegansa pyrkivät kehittämään menetelmiä ja ohjeistoja, joilla voidaan mitata kansalaistieteen vaikutuksia. Tulokset esitellään kattavalla verkkoalustalla. ”Hankkeessa käsitellään tällä hetkellä viittä tapaustutkimusta, joissa tutkitaan kansalaistieteen eri lähestymistapojen ja työkalujen sovellettavuutta eri alueilla ja eri asiayhteyksiin”, Ceccaroni lisää. Otetaan esimerkiksi Marzenegon joki Italiassa. Vuosien varrella joen reittiä on muutettu keinotekoisesti, mistä on seurannut tulvariskin kasvaminen. Lisäksi joki on saastunut kaupungistumisen ja maanviljelyksen vuoksi. Tilanteen ratkaisemiseksi MICS-hankkeessa mukautettiin aikaisempia yhteissuunnittelun menetelmiä EU:n rahoittamasta Ground Truth 2.0 -hankkeesta siten, että paikalliset vesiviranomaiset, poliittiset johtajat ja kansalaistutkijat saatiin tuotua yhteen. Yhdessä osapuolet keskustelivat jokeen ja läheisiin kosteikkoihin liittyvistä haasteista, määrittivät prioriteetit ja tarjosivat kansalaistieteilijöille vedenlaadun ja kasvillisuuden valvontaan ja analysointiin tarvittavia työkaluja ja koulutusta.
Alusta kaikille
MICS-alustan kehityksessä on otettu huomioon Unkarin, Italian, Romanian ja Yhdistyneen kuningaskunnan tapaustutkimuksista opitut asiat. Kuten Ceccaroni kertoo, kansalaistiedehankkeiden koordinaattorit pystyvät kirjautumaan alustalle helposti ja syöttämään hankkeen tiedot. Sitten alusta luo hankkeelle vaikutusarvion tekoälyalgoritmien avulla. ”Koska alusta on vapaasti saatavilla, muut kansalaistieteen hankkeet pääsevät käsiksi vaikutuksenarvioinnin työkaluihin ja opastukseen, ja alustan avulla voidaan tarkastella hankkeen toimien vaikutuksia”, Ceccaroni kertoo. Alustaa voidaan käyttää missä tahansa hankkeen vaiheessa. Esimerkiksi ennen hankkeen alkua siitä voi olla hyötyä hankkeen suunnittelussa. Jo käynnissä olevassa hankkeessa alustaa voidaan hyödyntää toimien muuttamisessa siten, että sen vaikutuksia saadaan tehostettua. Hankkeen päätyttyä alustalla voidaan tehdä yhteenveto saavutuksista ja kerätä lisärahoitusta. ”Jokainen hanke saa alustalta oman sivunsa, josta käsin voidaan jakaa vaikutusraportteja kaikista hankkeen toimista kiinnostuneiden kanssa”, Ceccaroni sanoo. ”Viime kädessä alusta auttaa kansalaistieteen hankkeita pohtimaan kriittisesti omia vaikutuksiaan ja mukauttamaan lähestymistapaansa siten, että hanke tuottaa etuja osallistujille, tiedeyhteisölle, ympäristölle ja koko yhteisölle.”
Keywords
MICS, kansalaistiede, tutkijat, tutkimus, yhteissuunnittelu, kansalaistutkijat
